Öö siis mitä duuneja kunnissa ja hyvinvointialueilla tehdään?

Aishah on sairaanhoitaja ja sosiaalisen median vaikuttaja, joka tunnetaan rohkeasta tavastaan kertoa hoitoalan arjesta. Hän haluaa rikkoa alaan liittyviä ennakkoluuloja ja näyttää, kuinka monipuolista ja merkityksellistä työ on. Hoitajat kohtaavat päivittäin erilaisia ihmisiä ja tilanteita, mikä tekee työstä vaihtelevaa ja palkitsevaa.

“Mulle hoitotyön paras puoli on olla lähellä potilasta. Ne hetket, kun näen kiitollisuuden potilaan katseessa, muistuttavat siitä, miksi tämä työ on niin merkityksellistä. Pidän erityisesti tilanteista, joissa saan olla aidossa kontaktissa potilaiden kanssa, sillä niiden kautta oppii jatkuvasti uutta sekä itsestään että toisista.

Työni on monipuolista ja vaihtelevaa. Jokainen päivä tuo eteen erilaisia tilanteita ja ihmisiä, mikä tekee arjesta kiinnostavaa ja antaa mahdollisuuden kehittyä jatkuvasti. On hienoa nähdä, kuinka pienilläkin asioilla voi olla suuri merkitys potilaan hyvinvoinnille ja päivälle. Koen olevani etuoikeutettu, kun saan olla mukana ihmisten elämässä tärkeillä hetkillä.

Haluan innostaa nuoria hakeutumaan hoitoalalle olemalla oma itseni ja näyttämällä esimerkkiä. Hoitotyö tarjoaa valtavasti erilaisia mahdollisuuksia. Se on ala, jossa pääsee käyttämään sekä osaamista että sydäntä ja jossa jokaisella kohtaamisella voi olla iso vaikutus.

Haluan olla esimerkki erityisesti nuorille naisille. Uskon, että jokaisella meistä on oikeus valita oma reittinsä ja tavoitella unelmiaan. Kun luottaa itseensä, voi saavuttaa paljon enemmän kuin ehkä aluksi uskoisi. Mulle on tärkeää näyttää, että omalla äänen ja rohkeuden vahvistamisella on suuri merkitys.”

Pauli on liikunnanopettaja, joka näkee nuorissa valtavasti potentiaalia. Hän nauttii työnsä vaihtelevuudesta ja siitä, että saa itse vaikuttaa siihen, mitä koulupäivän aikana tehdään. Paulille on tärkeää nähdä, kuinka oppilaat löytävät liikunnan kautta rohkeutta ja itseluottamusta.

“Liikunnanopettajan työ on erityisen palkitsevaa, koska siinä saa olla ulkona, liikkua yhdessä oppilaiden kanssa sekä samalla ylläpitää omaa kuntoaan. Parhaita hetkiä ovat, kun kauniina päivänä voi pelata pesäpalloa oppilaiden kanssa samalla, kun muut istuvat ahertamassa neljän seinän sisällä. Yksi tärkeimmistä asioista minulle on, että voin olla turvallinen aikuinen, jolle oppilaat uskaltavat tulla juttelemaan omista asioistaan. Kun suvivirren jälkeen kysytään yhteiskuvaan, tiedän tehneeni jotain oikein.

Kasvutarinat ovat minulle työn sydän, esimerkiksi kun pääsee seuraamaan ujon seiskaluokkalaisen kasvua iloiseksi, sosiaaliseksi ja ryhmään kuuluvaksi ysiluokkalaiseksi. Jokainen oppilas löytää oman juttunsa, kun heille antaa tarpeeksi mahdollisuuksia kokeilla erilaisia asioita. On palkitsevaa nähdä, kuinka liikunta voi auttaa nuorta avautumaan ja löytämään itseluottamusta.

Koulussa pyrin tarjoamaan mahdollisimman paljon erilaisia sisältöjä, jotta jokainen voisi löytää itselleen miellyttävän tavan liikkua. Tiedän, että kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia harrastamiseen vapaa-ajalla, joten koulun tehtävä on avata ovia erilaisiin liikunnallisiin kokemuksiin. Kun oppilas huomaa oppivansa, sen tuoma kipinä voi johtaa uuden harrastuksen aloittamiseen. Liikunnanopettajana tehtäviini kuuluu myös positiivisen ryhmähengen luominen. Tämä laskee kynnystä uskaltaa yrittää ja kokeilla jotain täysin uutta.”

Sonja on projekti-insinööri, joka löysi paikkansa kunnan töissä. Hänen työnsä näkyy meidän jokaisen arjessa urheilukentistä liikennemerkkeihin. Sonja haluaa rohkaista nuoria näkemään, että kunta-alalla voi vaikuttaa siihen, millaisessa ympäristössä itse ja muut elävät.

“Mulle on erityisen tärkeää saada olla mukana kehittämässä omaa kotikuntaani. Jokainen projekti on mahdollisuus oppia uutta ja tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa. Parasta on tunne siitä, että työ hyödyttää kuntalaisia suoraan ja näkyy samalla myös omassa arjessani.

Yksi tärkeimmistä projekteistani on ollut uuden monitoimikentän suunnittelu, koska se jää konkreettisesti näkyviin vuosiksi eteenpäin ja vaikuttaa nuorten ja lasten harrastusmahdollisuuksiin ja hyvinvointiin. Oli erityisen hienoa nähdä kenttä valmiina paikkakunnalla, jossa on itse asunut ja viettänyt lapsuuden. Se tunne, kun oma työ näkyy katukuvassa ja ihmisten elämässä, on paras palkinto.

Olen oppinut luottamaan omaan näkökulmaani ja ääneeni, erityisesti naisinsinöörinä. On arvokasta tuoda esiin mielipiteitään ja ratkaisujaan, vaikka ympärillä olisi kokeneempia kollegoita. Vastuuta saa rohkeasti pyytämällä, ja olen huomannut, että se kehittää valtavasti.

Tulevaisuudessa haluan olla mukana projekteissa, joista on hyötyä monille ihmisille myös laajemmin. Lisäksi haluan rohkaista erityisesti naisia hakeutumaan insinöörialalle ja luottamaan omiin kykyihinsä. Mulle kunta-ala on paikka, jossa pienetkin teot voivat muuttaa arkea merkittävästi ja jossa asenne ratkaisee enemmän kuin mikään muu.”

Aleksi on varhaiskasvatuksen opettaja ja apulaisjohtaja, joka kuvaa itseään lappilaiseksi luonnon, urheilun ja lasten kanssa touhuamisen ystäväksi. Hän haluaa rikkoa perinteisiä miehen malleja osoittamalla, että lasten kanssa työskentely sopii kaikille sukupuolesta riippumatta. Työssään Aleksi arvostaa mahdollisuutta olla mukana lasten arjessa, liikkua heidän kanssaan ja kehittää pedagogiikkaa, joka tukee lasten kasvua ja hyvinvointia.

“Työni merkityksellisiä hetkiä ovat ne pienet arjen kohtaamiset, joissa huomaa vaikuttaneensa lapseen positiivisesti. Muistan tilanteen, jossa uusi lapsi tuli aamulla hoitoon pahalla mielellä ja halusi syliini, vaikka olin hänelle täysin vieras aikuinen. Hetken päästä päivä lähti hyvään suuntaan, ja seuraavana aamuna lapsi tuli heti luokseni uudestaan.

Varhaiskasvatuksessa jokainen päivä on erilainen. Toisinaan rakennamme majoja metsässä, toisinaan opimme uusia liikuntalajeja tai kuuntelemme lasten keksimiä dinosaurustarinoita. Varhaiskasvatussuunnitelma tarjoaa perustan pedagogiikalle, jossa luovuutta ja omia mielenkiinnon kohteita saa hyödyntää runsaasti.

Olen oppinut lapsilta ennen kaikkea lempeyden merkityksen. Työssäni arvostan ympärillä olevaa tiimiä, jonka kanssa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. Se tekee työstä turvallista ja antaa varmuutta myös aloittelevalle ammattilaiselle.
Varhaiskasvatus on paikka, jossa pienilläkin teoilla voi olla valtava merkitys lapsen ja perheen arkeen, ja jossa pääsee rakentamaan hyvinvointia joka päivä. Tämä ala on täynnä oppimista, luovuutta ja yhdessä tekemistä.”

Ansku on kotihoidon McGyver – aina siellä, missä tarvitaan. Hänelle työssä tärkeintä ovat ihmisten kohtaaminen ja mahdollisuus olla oma itsensä. Kotihoito on monipuolinen ja elämänmakuinen työympäristö, joka tarjoaa tilaisuuden kasvaa ammattilaisena ja kokea työn iloa joka päivä.

“Työni merkityksellisimmät hetket ovat niitä, kun asiakas kiittää ja huomaan tehneeni hänen päivästään paremman. Sama tunne syntyy myös työkavereiden kanssa. Varahenkilönä mulla on poikkeuksellisen paljon kollegoita eri tiimeistä, ja se tekee tästä työstä ainutlaatuisen. Missä ikinä liikunkin, en ole koskaan yksin. Työkavereiden tuki ja huumori tekevät arjesta kevyempää ja muistuttavat, että varahenkilönä selviän mistä vain.

Varahenkilönä oleminen ei ole rutiinia, vaan seikkailua. Asiakkaat voivat olla nuoria, ikäihmisiä tai psyykkistä tukea tarvitsevia. Työ kattaa kaiken perustarpeista lääkehoitoon ja psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Joskus saa heittäytyä myös sähkömiehen tai putkimiehen rooliin. Juuri kiertämisen takia työ on niin monipuolista. Altistun jatkuvasti uusiin tilanteisiin, opin valtavasti uutta ja asiakkaiden kanssa on aidosti hauskaa.

Varahenkilö on LIT: läsnä, inhimillinen ja tärkeä. Kotihoidossa saa olla oma itsensä, eikä täällä tarvitse esittää mitään, vaan tärkeintä on kohdata asiakas ihmisenä. Työ on myös mahtava paikka kasvaa ammattilaisena, sillä se antaa vapautta, vastuuta ja opettaa valtavasti elämästä.

Vaikka työni on usein itsenäistä, en tee sitä koskaan yksin. Taustalla on aina tiimi ja muita ammattilaisia, kuten sairaanhoitajia, fysioterapeutteja ja lääkäreitä, joilta voin kysyä neuvoa ja tukea. Yhteistyö tekee arjesta turvallista ja antaa mahdollisuuden oppia jatkuvasti uutta.”

Johanna on työsuojelupäällikkö, joka on viihtynyt kunta-alalla jo 15 vuotta. Hän aloitti uransa fysioterapeuttina ja erikoistui ratsastusterapiaan, mutta on kulkenut monipuolisen polun asiantuntija- ja johtotehtäviin asti.

Johanna haluaa rikkoa sitkeitä mielikuvia siitä, että kunta-alalla tehtäisiin yksitoikkoista ja huonosti palkattua työtä, sillä hänen kokemuksensa osoittaa päinvastaista. Hänelle ala on tarjonnut mahdollisuuden kasvaa, kokeilla uutta ja vaikuttaa merkittäviin asioihin.

“Mulle yksi tärkeimmistä syistä pysyä kunta-alalla on mahdollisuus kehittyä moniin eri suuntiin. Jokainen työpaikka on opettanut uutta, ja voisin palata niihin koska tahansa. Olen saanut rohkeuden ottaa uusia askeleita, olipa kyse lähijohtajuudesta tai asiantuntijatehtävistä.

Suurimmat ylpeyden hetket syntyvät moniammatillisessa yhteistyössä, kun pitkän työn jälkeen löydämme ratkaisun, joka oikeasti auttaa. On hienoa nähdä, että yhdessä tekemällä voimme vaikuttaa siihen, että joku voi asua kotona pidempään tai että henkilöstö jaksaa paremmin työssään. Nämä hetket muistuttavat siitä, miksi tätä työtä tehdään.

Olen oppinut, että ammatillinen polku voi olla mutkikas, mutta jokainen mutka tuo uusia eväitä reppuun. Julkinen ala tarjoaa valtavan kirjon osaamista, ja sen ansiosta ei tarvitse selvitä yksin, vaan aina löytyy kollegoita, joilta oppia ja joiden kanssa kasvaa. Se on tämän työn suola.

Kunta-ala ei ole pelkkää hallintoa, vaan yhteiskunnan selkäranka, joka kannattelee kaikkien hyvinvointia. Ei tarvitse tietää heti, mitä haluaa tehdä, vaan riittää, että uskaltaa lähteä liikkeelle. Kun tarttuu mahdollisuuksiin, niitä avautuu aina lisää. Mulle kunta-ala on ennen kaikkea paikka, jossa voi vaikuttaa ja kasvaa, mutta myös tehdä työtä muiden hyväksi.”